Tukit uivat taas Vuoksen vesistössä
Polttoaineiden kallistuminen on parantanut uittojen kilpailukykyä.
Tukinuittokausi Vuoksen vesistöissä alkoi tänä vuonna toukokuun puolenvälin hujakoilla. Alkulämmittely tapahtui jo huhtikuun 19. päivän korvilla, jolloin ensimmäiset tukkiniput ajettiin veteen Kiteen Puhoksella. Aikataulusta oltiin jäätilanteen takia reilu viikko myöhässä.
Uittoja tullaan jatkamaan marraskuun lopulle. Viime vuoden viimeiset uitot osuivat itsenäisyyspäivän alle.
Saimaalla, Kallavedellä ja Pielisellä uitettiin viime vuonna tukkeja kaikkiaan puolisen miljoonaa kuutiometriä. Uitoista vastaavan Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikön Esa Korhosen mukaan tänä vuonna kuljetuksissa on tulossa kasvua noin 15 prosenttia. Kasvu osuu lähinnä Kallaveden ja Pielisen alueille, Saimaan uitot taas pysyvät jokseenkin viimevuotisella tasolla.
Yksinkertainen selitys on uiton muita kuljetusmuotoja parempi energiatehokkuus. Uitossa yksi puukuutiometri kulkee samalla energiamäärällä kolminkertaisen matkan verrattuna autokuljetukseen ja tuplamatkan verrattuna alus- ja junakuljetuksiin
Uitoista huolehtii kaikkiaan kuusi eri urakoitsijaa, jotka vastaavat niin puiden veteennostoista, uittokuormien teoista kuin itse hinauksista. Puita kuljetetaan kahdelle UPM:n omistamalle tehtaalle, eli Ristiinan Pellokseen ja Lappeenrannan Kaukaalle, sekä tänä vuonna uittotaukonsa lopettaneen Stora Enson Imatran tehtaille.
https://www.youtube.com/watch?v=1jTQMNJywps
Viime vuonna myös Metsähallitus palasi uittajaksi seitsemän vuoden tauon jälkeen.
Oman kortensa kekoon kantaa Uittopojat Oy, jonka osaomistaja Reino Nurmi on hinannut puuta Vuoksella jo lähemmäs viisi vuosikymmentä.
Uitot piristyneet aallonpohjasta
Uittopoikien kausi alkoi 9. päivä toukokuuta, jolloin yrityksen Olli-hinaaja hinasi yli 20 000 motin tukkilastin Kiteen Puhokselta Ristiinan ja Kaukaan tehtaille. Puukuorma koostui kaikkiaan 10 000 tukkinipusta.
Vaikka kallistuneet polttoaineiden hinnat vaikuttavat toki osittain myös puunuiton kustannuksiin, ne parantavat samalla uiton kustannuskilpailukykyä.
”Yksinkertainen selitys on uiton muita kuljetusmuotoja parempi energiatehokkuus. Uitossa yksi puukuutiometri kulkee samalla energiamäärällä kolminkertaisen matkan